Kaija Saariaho, works for cello:

Petals, Près, Spins and Spells

Anssi Karttunen, cello

Petals” (1988), for cello and live electronics

Petals (1988) soolosellolle löysi tiensä paperille nopeasti muutamassa päivässä, vaikka ilmeisestikin pitkän tiedostamattoman valmistelutyön tuloksena. Musiikillinen materiaali tulee melko suoraan jousikvartetostani Nympheasta (1987). Kappaleen nimi ”Teränlehtiä” viittaa tähän suhteeseen.
Petalsissa operoidaan vastakohtaisilla elementeillä, jotka ovat toisaalta hennot, värin hallitsemat jaksot, toisaalta taas tapahtumat, joiden liike-energia perustuu selvästi rytmisiin ja melodisiin eleisiin. Nämä tarkemmin piirretyt hahmot kulkevat läpi erilaisten muodonmuutosten, ja sekoittuvat lopulta alun vähemmän dynaamiseen - mutta intensiiviseen - värikirjailuun.
Tasapainoillessaan näiden eriluonteisten tekstuurien välillä esittäjä joutuu venyttämään ilmaisuasteikkoaan ja asettamaan koko ajan musiikillisia elementtejä uuteen tärkeysjärjestykseen.
Petals on syntynyt Anssi Karttusen soiton innostamana, ja omistettu hänelle. Ensi-esityksen hän soitti Musica Nova festivaalilla Bremenissä 19.5.1988.

”Près” (1991), for cello and live electronics

Près soolosellolle ja elektroniikalle syntyi samanaikaisesti kuin Amers, konsertto sellolle ja kamariorkesterille.
Musiikillinen materiaali on molemmissa teoksissa pitkälti sama. Johtuen eri toteutusvälineistä ainoiksi identtisiksi elementeiksi jäävät kuitenkin eräät sooloinstrumentin osuudet sekä osa elektronista äänimateriaalia. Muodoiltaan ja dramatiikaltaan teokset ovat hyvin erilaisia. Molemmat teokset on toteutettu IRCAMissa, ja niiden elektroninen osuus on huomattavan tärkeä. Prèssä elektroniikka jatkaa ja laajentaa monin eri tavoin soolosoittimen musiikillisia eleitä.
Près on kolmiosainen. Ensimmäinen osa keskittyy melko lineaariseen tekstuuriin, jossa sellon ääni paikoin sulautuu synteettisiin ääniin.Tämä materiaali perustuu äänityksiin, jotka olen tehnyt Anssi Karttusen kanssa, ja sitten joko analysoinut ja käyttänyt lähtökohdaksi teoksen harmoniaan ja äänisynteesiin tai muokannut eri tavoin.
Synteettinen ääni on tehty resonoivilla suotimilla, jotka toimivat myös tosiaikaisesti teoksen seuraavissa osissa, joissa sellon ääntä muokataan IRCAMissa kehitetyllä musiikkityöasemalla.
Kokonaisuudessaan elektroninen osuus koostuu näinollen synteettisestä äänestä, valmiiksi muokatusta ja tietokoneeseen taltioidusta sellonäänestä, sekä reaaliajassa tapahtuvasta äänen muokkauksesta. Jälkimmäiseen on käytetty resonoivien suotimien lisäksi erityyppisiä viive-, tila-,suodatus- ja transponintitekniikoita.
Elektronisen osuuden ovat ohjelmoineet Xavier Chabot ja Jean-Baptiste Barrière IRCAMin työaseman Max -ympäristössä.
Nimi viittaa sisarteokseen (Amers- merimerkkejä), samoin kuin Paul Gauguinin maalaukseen Meren äärellä, ja näin kokemukseen merestä, aalloista, niiden erilaisista rytmeistä ja kohinoista, myrskystä ja tyyneydestä. Eli: materiaali, kaarros, rytmiset hahmot, sointivärit. Musiikin latautuminen ja latauksen purkaminen.
Près on omistettu Anssi Karttuselle jonka kanssa yhteistyössä se on syntynyt, hän kantaesitti sen Strasbourgissa 11.11. 1992.

”Spins and Spells” (1997), for cello solo

Teoksen otsikko viitaa niihin kahteen eleeseen, joiden ympärille se on rakennettu:
Toisaalta motiiveihin, joita kutsun 'hyrriksi' - jotka joko pyörivät paikoillaan tai läpikäyvät metamorfooseja - ja toisaalta taas musiikillisiin hetkiin, jotka keskittyvät, ilman mitattua aikaa, pelkistetyn melodialinjan ympärillä äänen väriin ja tekstuurin. Koko kappale kehittyy näistä kahdesta elementistä, niiden vuorottelusta ja niiden välisistä jännittesistä.
Olen virittänyt sellon tavallisesta poikkeavasti: kvinttiviritys on korvattu virityksellä, joka antaa etusijan suurille seksteille ja pienille tersseille. Tämän skordaturan muuttama sointi tuo mieleeni menneitten vuosisatojen musiikin ja instrumentaalivärit. Olen pyrkinyt herättämään nämä mielikuvat eloon omassa musiikillisessa kielessäni.

Kaija Saariaho

<-